Tyrjän rykmentti eli jatkosodanaikainen JR 7

Näillä sivuilla tullaan kertomaan JR 7:n muodostamisesta, sen osallistumisesta jatkosotaan 1941-1944, rykmentin merkityksestä, sen komentajista eversti Armas Kempistä ja jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothista ja heidän alaisistaan sekä rykmentin sodanaikaisesta julkaisutoiminnasta.

JR7  kuului 2.Divisioonan eli Murtajadivisioonan. Tämän nimen  2D. sai ajettuaan vihollisen Tyrjän taistelun jälkeen Lahdenpohjaan ja edelleen Laatokkaan murtaen Talvisodan päätyttyä Neuvostoliitolle luovutetun Itä-Karjalan ja  Karjalan Kannaksen välisen 

Murtajadivisioonan taival pääpiirteissään koko jatkosodan aikana.

Lähde: Sotaveteraanit rauhantöissä, toimittanut Väinö Kinnunen, ISBN: 952-91-1799-XJR7:n taival Karjalan Kannaksella.

Jatkosota syttyy

Neuvostoliitto aloitti kesällä 1941 sodan Suomea vastaan useilla maarajojen ja ilmatilan loukkauksilla 22.-24.6. ja pommittamalla useita kaupunkeja ja asutuskeskuksia kesäkuun 25. päivänä. Kansan antamat nimet välirauha ja jatkosota kuvaavat hyvin, että kysymys oli talvisodan jatkosta.

Divisioona hyökkää Laatokalle

Sodan syttymisen aattona 2. Divisioona oli puolustustehtävissä alueella, jonka vasen raja oli Orivesi-Pyhäjärvi ja oikea raja Särkilahti. Divisioona siirtyi valtakunnan rajan läheisyyteen kesäkuun 28.:n ja 29.:n välisenä yönä ja ylitti rajan 30.6.1941.
Sodan alkuvaiheessa divisioonan joukot olivat JR 7, JR 28, JR 48, Kev.os. 6, Pion.P 33, KTR 15, Rask.Psto 27 ja Rask.Psto 14.
Divisioonan tehtävänä oli murtautua Laatokan rantaan, jonka se saavuttikin mm. Tyrjän, Kurkelanjärven, Oinaanvaaran ja Lahdenpohjan taisteluiden jälkeen 20.8.1941 kuuluen viimevaiheessa I AK:taan, jonka tehtävänä oli Lahdenpohjan ja Sortavalan välisen alueen puhdistaminen vihollisista.

Hyökkäys jatkuu Keski-Kannaksella

2.D palasi II AK:aan ja siirtyi pääosin jo 26.8. Vuoksenrannan alueelle ja seuraavana päivänä edelleen ryhmitysalueelleen Punnusjärven ja Kirkkojärven väliselle kannakselle. Ahijärven, Riihisyrjän, Kekrolan, Siiranmäen, Vuottaan ja Tonterin kautta 2.D saavutti sille määrätyn tavoitteen Lampijärven, Kaljalanjärven, Termolan ja Ohdan alueella 4. päivänä syyskuuta 1941.
Jatkosodan hyökkäysvaiheen alussa JR 49:n pääosa oli alistettu 15.D:lle ja I P 18.D:lle. Ristseppälän alueella koko JR 49 alistettiin 18.D:lle, jonka riveissä se taisteli menestyksellisesti Valkeasaaren-Aleksandrovkan alueelle. Lokakuun 21.-23. päivinä Karjalan Kannaksen joukot ryhmitettiin uudelleen, jolloin JR 49 liitettiin 2.Divisioonaan. Tällöin rykmentti siirtyi Riihiön lohkolle.

Asemasota

Asemasodan ajan 2.D puolusti Vaskisavotan-Ohdan-Riihiön lohkoa, jonka länsireunalta oli Suomenlahteen noin 18 km.
Divisioonan ryhmitys keväällä 1944 selviää kohdassa asemasota oli oheisen karttapiirroksen mukainen.

Vihollisen suurhyökkäys

Puna-armeijan 9.6.1944 alkaneen hyökkäyksen jälkeen 2.D vetäytyi useiden viivytystaisteluiden jälkeen Vuosalmelle. Suomen puolustuksen kannalta divisioonan merkittävimmät taistelut käytiin Siiranmäessä 13.-15.6., Äyräpäässä 20.6.-9.7. ja Vuosalmella heinäkuun 9. päivästä kuukauden puoliväliin, jolloin taistelut muuttuivat asemasodaksi.


Kesällä 1944 D:aan kuuluivat JR 7, JR 49, Er.P 12, HeimoP 3, KTR 15, Rask.Psto 13, Rask.Psto 27, Kev.Psto 24, Pion.P 33, VP 21 ja Lin.P 3.
2.D:n taisteluihin kesällä 1944 osallistuivat myös AK:n käytössä olleet yksiköt, kuten Lin.P 4, Os.Olanterä III/6, 32.Kss.K., 4.Ps.Jääk.K, RajaJP 2, Täyd.P 2, Er.P 6, II/JR 15, IV/19.Pr., JR 200, JP 2, JP 3, JP 4 ja Ryn.Tyk.P 6/Ps.JP.

Sodan päättyminen

Sota päättyi välirauhaan 4. päivänä syyskuuta 1944.

Tyrjän Rykmentin historia 1996

Matti Koskimaan kirjoittaman Tyjän Rykmentti kirjan kansi lehti. Eversti Matti Koskimaa on kirjoittanut teoksen: TYRJÄN RYKMENTTI, jonka takakannessa on luettavissa: “Jalkaväkirykmentti 7:n taistelujen tie on jatkosodan maineikasta legendaa. Rykmentin sotataival alkoi Tyrjän rajuista taisteluista, joissa eversti Armas Kempin johdolla murrettiin vihollisen luja puolustus. Tyrjän rykmentin hyökkäysvaihe jatkui voitokkaana Laatokan rannikolle, Vuoksen yli Keski-Kannakselle ja päättyi asemasotavaiheeseen Inkerinmaalle Ohdan lohkolle.

Sodan ratkaisuhetkiin kesällä 1944 Tyrjän rykmentti kävi everstiluutnantti Adolf Ehrnroothin johdolla. Siiranmäen, Äyräpään ja Vuosalmen raivokkaisiin taisteluihin osallistui rykmentin rinnalla menestyksekkäästi myös Erillinen Pataljoona 12 majuri Arvo Aholan johdolla.”