Tyrjän rykmentti eli
jatkosodanaikainen JR 7
Näillä sivuilla
tullaan kertomaan JR 7:n muodostamisesta, sen osallistumisesta jatkosotaan
1941-1944, rykmentin merkityksestä, sen komentajista eversti Armas
Kempistä ja jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothista ja heidän
alaisistaan sekä rykmentin sodanaikaisesta julkaisutoiminnasta.
JR7 kuului 2.Divisioonan
eli Murtajadivisioonan. Tämän nimen 2D. sai ajettuaan vihollisen
Tyrjän taistelun jälkeen Lahdenpohjaan ja edelleen Laatokkaan
murtaen Talvisodan päätyttyä Neuvostoliitolle luovutetun
Itä-Karjalan ja Karjalan Kannaksen välisen
Murtajadivisioonan taival
pääpiirteissään koko jatkosodan aikana.
Lähde: Sotaveteraanit
rauhantöissä, toimittanut Väinö Kinnunen, ISBN: 952-91-1799-X
Jatkosota syttyy
Neuvostoliitto aloitti kesällä
1941 sodan Suomea vastaan useilla maarajojen ja ilmatilan loukkauksilla
22.-24.6. ja pommittamalla useita kaupunkeja ja asutuskeskuksia kesäkuun
25. päivänä. Kansan antamat nimet välirauha ja jatkosota
kuvaavat hyvin, että kysymys oli talvisodan jatkosta.
Divisioona hyökkää
Laatokalle
Sodan syttymisen aattona
2. Divisioona oli puolustustehtävissä alueella, jonka vasen raja
oli Orivesi-Pyhäjärvi ja oikea raja Särkilahti. Divisioona
siirtyi valtakunnan rajan läheisyyteen kesäkuun 28.:n ja 29.:n
välisenä yönä ja ylitti rajan 30.6.1941.
Sodan alkuvaiheessa divisioonan joukot olivat JR 7, JR 28, JR 48, Kev.os.
6, Pion.P 33, KTR 15, Rask.Psto 27 ja Rask.Psto 14.
Divisioonan tehtävänä oli murtautua Laatokan rantaan, jonka
se saavuttikin mm. Tyrjän, Kurkelanjärven, Oinaanvaaran ja Lahdenpohjan
taisteluiden jälkeen 20.8.1941 kuuluen viimevaiheessa I AK:taan, jonka
tehtävänä oli Lahdenpohjan ja Sortavalan välisen alueen
puhdistaminen vihollisista.
Hyökkäys jatkuu
Keski-Kannaksella
2.D palasi II AK:aan ja
siirtyi pääosin jo 26.8. Vuoksenrannan alueelle ja seuraavana päivänä
edelleen ryhmitysalueelleen Punnusjärven ja Kirkkojärven väliselle
kannakselle. Ahijärven, Riihisyrjän, Kekrolan, Siiranmäen,
Vuottaan ja Tonterin kautta 2.D saavutti sille määrätyn tavoitteen
Lampijärven, Kaljalanjärven, Termolan ja Ohdan alueella 4. päivänä
syyskuuta 1941.
Jatkosodan hyökkäysvaiheen alussa JR 49:n pääosa oli
alistettu 15.D:lle ja I P 18.D:lle. Ristseppälän alueella koko
JR 49 alistettiin 18.D:lle, jonka riveissä se taisteli menestyksellisesti
Valkeasaaren-Aleksandrovkan alueelle. Lokakuun 21.-23. päivinä
Karjalan Kannaksen joukot ryhmitettiin uudelleen, jolloin JR 49 liitettiin
2.Divisioonaan. Tällöin rykmentti siirtyi Riihiön lohkolle.
Asemasota
Asemasodan ajan 2.D puolusti
Vaskisavotan-Ohdan-Riihiön lohkoa, jonka länsireunalta oli Suomenlahteen
noin 18 km.
Divisioonan ryhmitys keväällä 1944 selviää kohdassa
asemasota oli oheisen karttapiirroksen mukainen.
Vihollisen suurhyökkäys
Puna-armeijan 9.6.1944 alkaneen
hyökkäyksen jälkeen 2.D vetäytyi useiden viivytystaisteluiden
jälkeen Vuosalmelle. Suomen puolustuksen kannalta divisioonan merkittävimmät
taistelut käytiin Siiranmäessä 13.-15.6., Äyräpäässä
20.6.-9.7. ja Vuosalmella heinäkuun 9. päivästä kuukauden
puoliväliin, jolloin taistelut muuttuivat asemasodaksi.
Kesällä 1944 D:aan kuuluivat JR 7, JR 49, Er.P 12, HeimoP 3,
KTR 15, Rask.Psto 13, Rask.Psto 27, Kev.Psto 24, Pion.P 33, VP 21 ja Lin.P
3.
2.D:n taisteluihin kesällä 1944 osallistuivat myös AK:n
käytössä olleet yksiköt, kuten Lin.P 4, Os.Olanterä
III/6, 32.Kss.K., 4.Ps.Jääk.K, RajaJP 2, Täyd.P 2, Er.P 6,
II/JR 15, IV/19.Pr., JR 200, JP 2, JP 3, JP 4 ja Ryn.Tyk.P 6/Ps.JP.
Sodan päättyminen
Sota päättyi välirauhaan
4. päivänä syyskuuta 1944.
Tyrjän Rykmentin historia
1996
Eversti Matti Koskimaa on kirjoittanut teoksen: TYRJÄN RYKMENTTI,
jonka takakannessa on luettavissa: “Jalkaväkirykmentti 7:n taistelujen
tie on jatkosodan maineikasta legendaa. Rykmentin sotataival alkoi Tyrjän
rajuista taisteluista, joissa eversti Armas Kempin johdolla murrettiin
vihollisen luja puolustus. Tyrjän rykmentin hyökkäysvaihe
jatkui voitokkaana Laatokan rannikolle, Vuoksen yli Keski-Kannakselle ja
päättyi asemasotavaiheeseen Inkerinmaalle Ohdan lohkolle.
Sodan ratkaisuhetkiin kesällä
1944 Tyrjän rykmentti kävi everstiluutnantti Adolf Ehrnroothin
johdolla. Siiranmäen, Äyräpään ja Vuosalmen raivokkaisiin
taisteluihin osallistui rykmentin rinnalla menestyksekkäästi myös
Erillinen Pataljoona 12 majuri Arvo Aholan johdolla.”